RAIMO NÄRHIN TARINA

INSINÖÖRITOIMISTO RAIMO NÄRHI — THE FLUID POWER SPECIALISTS

Armon vuonna 1966 hydrauliikka oli Suomenmaassa lapsenkengissään ja tavalliselle koneensuunnittelijalle ihmeitten ihme. Markkinoilla hallitsi Insinööritoimisto H. Auramo mm. Vickers-edustuksellaan ja mittavalla omalla valmistuksellaan. Suomen Autoteollisuus teki Sisu-nestemoottoreitaan ja Jämsän Konepaja ja Valimo Lahdessa valmisti sylintereitä ja venttiilejä. Muita toimijoita olivat piskuinen M-Tek, Tecalemit sekä Mercantilen, Atoyn, Telkon ja Fiskarsin hydrauliikkaosastot. Hydrauliikka oli lähes täysin angloamerikkalaista tuontitavaraa. Rexroth-hydrauliikkaa edusti Zeta Oy:n vaatimaton hydrauliikkaosasto.

Toimittuaan viitisen vuotta Mercantile Oy:n hydrauliikka- ja pneumatiikkaosaston päällikkönä Raimo Närhi (1932–1986) perusti vuonna 1966 oman yrityksen, Insinööritoimisto Raimo Närhi Ky:n. Toimisto aloitti toimintansa vuokratussa polkupyöräsuojassa Helsingin Neljännellä Linjalla, jolloin henkilökuntaan kuuluivat Raimo Närhen lisäksi rahaliikennettä hoitava rouva Närhi, suunnittelijana Raimo Laine sekä sihteerinä tyrmäävän kaunis Unelma Lehtinen, joka sai asiakkaiden polvet tutisemaan.

Ideana oli suunnitella asiakkaalle järjestelmä markkinoiden sopivimmista komponenteista ja tarvittaessa toimittaa myös komponentit sekä järjestelmän asennus ja koekäyttö. Toiminta-ajatus ei kuitenkaan johtanut toivottuun menestykseen, koska muutamat alan harvoista kilpailijoista keksivät mainostaa, että heiltä saa suunnittelutyön ilmaiseksi.

Toimintaa laajennettiin ottamalla ohjelmaan edustuksia; mm. Denison, Hägglunds, Greer ym., jolloin suunnittelukustannukset voitiin kilpailijoiden tavoin piilottaa komponenttien ja järjestelmän hintaan. Järjestelmien rakentamiseen tarvittava verstas perustettiin appiukon autotalliin Helsingin Pakilaan.

Insinööri Närhi oli teknisesti erittäin lahjakas, minkä johdosta askarreltiin mm. pneumaattisten logiikkajärjestelmien parissa ja siinä sivussa kokeiltiin omatekoisia fluidistoreja. Myös patruunatekniikan edut tajuttiin varhain ja vuonna 1967 rakennettiin paperirullan kuljetusajoneuvon hydrostaattisen ajovoimansiirron venttiilistö DIN-patruunoilla.

Onnettomuudeksi venttiilirungot valettiin suomugrafiittivaluraudasta, jonka erikoistiivistettynä piti tihkumatta kestää ko. käyttöpaineet. Toisin kuitenkin kävi. Sujuvasti kulkevan ajoneuvon väylälle kehittyi ikävän näköinen öljyvana. Venttiilistöjä yritettiin aluksi korjailla Lock-Tite-nesteillä, jotka kuitenkaan eivät pystyneet öljyisiin venttiileihin. Öljystä yritettiin päästä eroon paistamalla venttiilejä appiukon sähkölieteessä, jolloin naapuristokin sai savuista osansa.
Myöhemmin patruunaventtiilistöjen rungot tehtiin kevytmetallista tai teräksestä ja niitä vietiin mm. Tanskaan.

Päätypuristimen pneumaattista logiikkaa vuodelta 1968. Järjestelmä oli sikäli erikoinen, että sen modernia tekniikkaa ihmeteltiin ensin Salon raastuvanoikeudessa, sitten hovioikeudessa ja vielä korkeimmassa oikeudessa saakka.

Työnjohtaja Raimo Närhi tositoimissa.

Proportionaaliventtiileitä edustivat ohjelmassa Koppen+Lethem-proportionaalisuuntaventtiilit, joista rakennettiin erilaisia järjestelmiä. Tosin tuolloin sanahirviötä proportionaali ei vielä käytetty vaan venttiileitä kutsuttiin virransäätösuuntaventtiileiksi. Raimo Närhi oli tavattoman ahkera ja työpäivät tuppasivat olemaan vähintään kymmentuntisia mukaan lukien viikonvaihde. Joka maanantaiaamu hän toi tullessaan nipun uusia suunnitelmia, joita alettiin ahkerasti työstämään.

Leipätyönsä ohella Raimo Närhi ehti mm. tehdä hydrauliikan oppikirjan Kansainvälisyyseuran kirjeopistolle vuonna 1967, opettaa hydrauliikkaa Helsingin teknillisessä opistossa ja insinöörijärjestöjen koulutuskeskuksessa, perustaa hydrauliikka- ja pneumatiikkayhdistystä ja olla vuosikausia sen hallituksen jäsenenä.

Toimiston ensimmäinen messuosasto oli Suomen Messujen ulkoalueella teltassa vuonna 1968. Osastolla pyöri suurta huomiota herättäen läpinäkyvä Hägglunds-hydraulimoottori. Näillä messuilla esiteltiin vielä kaikkea mahdollista nailonsukista alkaen. Tämän jälkeen osallistuttiin kaikkiin Teknisiin Messuihin sekä myöhempiin Hydrauliikka- ja pneumatiikkamessuihin.

Osasto Teknillisillä messuilla vuonna 1975. Edessä Raimo Laine ja Raimo Närhi, taaempana selin Pentti Murremäki asiakkaan kanssa.

Insinööritoimisto jatkoi nopeaa kasvuaan arvostettuna hydrauliikkayrityksenä ja parhaimmillaan henkilökuntaa oli parikymmentä henkeä. Raimo Närhen unelma toteutui 1970, jolloin hankittiin oma teollisuuskiinteistö Helsingin Tattarisuolta osoitteesta Jarrutie 12, missä oli hienot tilat sekä toimistolle että valmistukselle.

Raimo Närhi toiminnassa. Hydraulisten mooring-vinttureiden koeajoa Biskajan lahdella 1976.

Ilmatorjuntatykkeihin rakennetaan hydrauliikkaa vuonna 1977. Tykki saatiin erinomaisen nopeaksi, mutta tarvittavan servoventtiilin kehittelyyn meni pari miestyövuotta.

Suunnittelukonttori vuonna 1977. Edessä Hannu Jääskeläinen, laudan takana Markku Viskari ja Pertti Ids, perällä firman Raimot, Laine ja Närhi.

Nämäkin tilat kävivät nopeasti ahtaiksi ja vuonna 1980 suunniteltiin ja rakennettiin läheisyyteen oma teollisuustalo erityisesti hydrauliikkaa varten osoitteeseen Harkkoraudantie 8.

Vuonna 1982 Närhi myi yrityksensä DI Erkki Etolalle ja 1992 insinööritoimisto Raimo Närhi yhdistettiin Erkki Etolan omistaman Nestepaine Oy:n kanssa, joissa koko toimiston silloinen henkilökunta pääsi jatkamaan kunniakkaita perinteitään vanhoina työntekijöinä toimitusjohtaja Henri
Mäkelän alaisuudessa.

Puhallinmusiikkia Harkkoraudantiellä insinööritoimiston 25-vuotisjuhlilla 1991.